Jukaistu elokuussa 2025
Mulla olis vähän niinku asiaa. Ehtisitkö kuunnella?
Täytesanoja, kuten niinku, tota, mmm ja öö, pidetään usein puheen rikkaruohoina, jotka pitäisi kitkeä pois puhetta rumentamasta.
Mutta ovatko ne tosiaan turhakkeita, joilla ei ole puheessa mitään tehtävää?
Puheen suunnittelu ja puheenvuoron pitäminen
Joissakin kielentutkimuksen suuntauksissa, kuten keskustelunanalyysissa ja vuorovaikutuslingvistiikassa, tällaisille ilmauksille on löydetty useita tärkeitä tehtäviä laajoihin puhutun kielen aineistoihin nojautuen.
• Puhuessamme suunnittelemme samalla nopeasti koko ajan puhettamme. Täytesanat antavat meille hiukan suunnitteluaikaa ilman, että meidän tarvitsee pitää taukoa kesken puheen. Ehkä toistuvat tauot saattaisivat tuntua kuulijasta jopa häiritsevämmiltä?
• Keskustelussa osa tällaisista ilmauksista auttaa pitämään puheenvuoron. Jos korvaamme täytesanan tauolla, joku toinen saattaa ymmärtää, että emme enää halua jatkaa.
Ohjasin viime vuonna dialogin, johon osallistui keskustelija, jonka äidinkieli ei ollut suomi. Hän puhui kyllä varsin sujuvasti suomea, mutta hänen taidoistaan puuttui vielä täytesanojen luonteva käyttö. Hän ei aivan osannut pitää puheenvuoroa itsellään.
Jouduin pari kertaa puuttumaan dialogin etenemiseen, kun toinen keskeytti hänet, ja huomasin, että hän olisi vielä halunnut jatkaa puheenvuoroaan.
Puheen pehmentäminen, varovaisuus ja epävarmuuden ilmaisu
• Esimerkiksi puhekielinen niinku ja kirjoitetussa kielessäkin käytettävät jotenkin ja vähän tarjoavat myös keinon pehmentää sanottua ja alentaa varmuuden astetta. Niiden avulla puhuja voi vaikkapa lähestyä puhekumppaniaan varovasti tai korostaa epävarmuuttaan:
”Mulla olis vähän niinku asiaa.”
”Se on mun mielestä jotenkin niin, että…”
Täytesanat ovat kaiken kaikkiaan hyvin monikäyttöisiä. Muille kuin äidinkielisille niiden luonteva käyttö voi olla vaikeaa, kun suomen taito ei ole vielä kovin kehittynyt. Niiden käyttöä voi toki oppia erityisesti vuorovaikutustilanteissa.
Täytesanat ja turvallisuus
Tämänkaltaisia ilmauksia on tietenkin myös muissa kielissä. Osallistuin vuonna 2018 Valenciassa kohteliaisuuskonferenssiin. Ennen omaa esitelmääni kuuntelin englantilaisen, maahanmuuttajia kouluttavan tutkijan esitelmän englannin vastaavan kaltaisista ilmauksista.
Tutkijan mukaan näiden ilmausten luontevan käytön opettelu on muunkielisille viime kädessä turvallisuuskysymys (”a question of safety”). Jos englantia opetteleva ei osaa niitä käyttää riittävän luontevasti, hän saattaa joutua esimerkiksi keskustelujen ulkopuolelle tai häntä saatetaan pitää tylynä, yksioikoisena tai asiastaan liian varmana.
Tuo sana turvallisuus kytkettynä täytesanojen käyttöön vieraalla kielellä jäi vahvasti mieleeni. Se yhdistyy mielestäni hienosti täytesanoihin yleisemminkin. Täytesanojen luonteva hallinta niin omalla kuin vieraalla kielellä on osa turvallista kielenkäyttöä.
Minua ei häiritse ollenkaan puhe, joka sisältää kohtuullisen määrän täytesanoja. Ja kyllä, käytän niitä itsekin. Toisaalta toivon tässä tilannekohtaisuutta. Esimerkiksi kuuntelen mieluiten uutisten lukua, joka on etukäteen hyvin suunniteltua.
Toisaalta en odota, että kaikki arkikielinen puhe sisältäisi täytesanoja. Kyse saattaa olla puutteellisesta kielitaidosta tai ihan vain henkilökohtaisesta puhetyylistä.
Ajattelen myös, että täytesanat ovat erityisen hyödyllisiä puhujille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia sanoa sanottavaansa. Syihin kuuluvat esimerkiksi neurologiset sairaudet ja vammat ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
On mainiota, jos täytesanoihin turvautuminen helpottaa puhevaikeuksista kärsivää ilmaisemaan omat kokemuksensa ja pitämään puheenvuoron itsellään riittävän kauan. Silloin puhe saa sisältää mielestäni täytesanoja runsaastikin.
Puhujan turvaverkko
Täytesanat kuuluvat luonnollisena osana dialogiseen kunnioittavaan suoraan puheeseen. Tiivistetysti ilmaistuna ne muodostavat ikään kuin turvaverkon, johon puhuja voi turvautua esimerkiksi silloin, kun hän haluaa
• puheelleen suunnitteluaikaa tarvitsematta pitää taukoa
• säilyttää puheenvuoron
• pehmentää sanottua
• alentaa varmuusastetta
• lähestyä varovasti kuulijaa.
Lue myös: Milloin suora puhe rakentaa, milloin rikkoo?
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Couper-Kuhlen, E. & Selting, M. (2018). Interactional Linguistics: Studying Language in Social Interaction. Cambridge: Cambridge University Press.
Stevanovic, M. & Lindholm, C., toim. (2016). Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Kustannusosakeyhtiö vastapaino.