Keskustelun aiheessa pysyminen: miten keskustelijat voivat saada puheen rönsyilyn hallintaan?
Turhauttaako sinua joskus, että keskustelu työpaikalla rönsyilee erilaisiin suuntiin ilman selkeää fokusta tai selkeitä rajoja? Ehkä osallistut keskusteluun, jonka aihe ja tavoitteet on sovittu etukäteen, mutta pian keskustelijat ovat jo eksyneet sivuraiteille, ja tavoitteisiin ei päästä?
Ainakin minulla on kokemuksia tällaisesta pääaiheesta karkailevasta keskustelusta. Myös esimerkiksi kurssieni osallistujat ovat usein maininneet tällaiset tilanteet turhauttavina ja jopa uuvuttavina työpaikan arjessa.
Turvallisessa työyhteisössä on lupa ilmaista oma näkemyksensä, epävarmuutensa ja keskeneräisyytensä pelkäämättä ikäviä seurauksia.
Työyhteisön jäsenet tarvitsevat kuitenkin myös hyviä keskustelutaitoja esimerkiksi juuri sitä varten, että keskustelu pysyy sovitussa aiheessa asiasta toiseen poukkoilemisen sijaan.
Aktiivinen kuuntelu ja ketjuttaminen
Keskustelutaitoja voi onneksi aina harjoitella. Keskeinen keskustelutaitojen osa on aktiivinen toisten kuuntelu
Yksi keino harjoitella aktiivista kuuntelua ja samalla aiheessa pysymistä on toistaa edellisen puhujan sanomaa omin sanoin tai jopa sanatarkasti tai tiivistää sitä. Esimerkiksi ”Kuten sanoit, meidän olisi hyvä löytää tähän ratkaisu tänään. Lisäisin siihen, että …”
Kansainvälisessä dialogiosaamista kehittävässä DIALE-projektissa tällaista toimintatapaa koskevaa menetelmää kutsutaan ketjuttamiseksi. Itse asiassa tässä projektissa ketjuttaminen on määritelty sanatarkaksi toistamiseksi, jotta aiheen käsittely pääsee ketjuuntumaan ja syvenemään.
Ketjuttamisen hyötyjä on tarkasteltu myös kielitieteellistä keskusteluanalyysia edustavissa tutkimuksissa kierrättämisen käsitettä käyttäen. Niissä aineistona ovat olleet muutkin kuin varsinaiset dialogit, jotka tähtäävät yhdessä ajatteluun ja yhdessä oppimiseen.
Näissä tutkimuksissa on havaittu, että sanatarkka toistaminen ei ole välttämätöntä, vaan puhuja voi myös liittyä edellisen puhujan puheeseen toistamalla sitä omin sanoin tai tiivistämällä sitä.
Kuumien sanojen sieppaaminen
Toinen tärkeä DIALE-projektin menetelmä on kuumien sanojen sieppaaminen toisen puheesta. Ne ovat kuulijan hoksaamia toisen puheen avainsanoja. Esimerkiksi ”Miten tuota yhteistä ymmärrystä alkaisi löytyä?” -> ”Mielestäni yhteistä ymmärrystä voi joskus alkaa löytyä vasta vähitellen. Tarkoitan, että …”
Kuumaan puheeseen tarttuminen on ajattelun ymmärtämisen ja kehittymisen kannalta keskeinen keskustelussa.
Liittyminen toisten puheisiin, sivukeskustelujen välttäminen
Dialogisessa vuorovaikutuksessa on yleisemminkin tärkeää, että kerrotaan omista ajatuksista ja kokemuksista ja liitytään toisten puheisiin eikä käynnistetä sivukeskusteluja. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi Erätauko-keskustelumallin Rakentavan keskustelumallin pelisäännöissä.
Mielestäni tällaisia toimiviksi koettuja menetelmiä ja toimintatapoja on hyvä soveltaa moniin muihinkin kuin varsinaisiin dialogeihin.
Kun kaikki keskustelijat sitoutuvat kuuntelemaan toisiaan aktiivisesti ja rakentamaan omat puheenvuoronsa edellisen puhujan ajatusten varaan, syntyy selkeää ja yhteistä ymmärrystä aiheesta.
Hyödylliset sivupolut
Toisaalta joskus keskustelun sivupoluilta voi löytyä myös jotain todella arvokasta. Kokenut keskustelun ohjaaja pystyy erottamaan toisistaan keskustelun päälinjan ja hyödylliset ja hyödyttömät sivupolut. Hyödyllinen sivupolku syventää ymmärrystä, kun taas hyödytön vie keskustelua kauemmas tavoitteesta.
Keskustelun aiheessa pysyminen: toimivia keinoja
Tässä tiivistettynä muutamia keinoja aiheessa pysymisen harjoitteluun:
• Kuuntele aktiivisesti
• Ketjuta: toista puhujan sanomaa sanatarkasti tai omin sanoin tai tiivistä sanoma
• Sieppaa toisen puheesta kuumia sanoja.
Lue myös: Dialogiset koulutukset Kriittisessä korkeakoulussa
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
DIALE – Deep Learning Through Dialogue. HAMK University of Applied Sciences. https://www5.hamk.fi/dialogi/diale/index_fin.html
Isaacs, W. (2001). Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Laitinen Hanna (2025). Dialogisuuden havainnointia keskusteluanalyysin avulla. Puhe ja kieli 45:1.